Jeep Cherokee 2.5TDi Kansiremontti

[JHa]

Noniin tuli tuommoinen Cherokee pihaan ja kärsii kovasta öljyvuodosta. Ajattelin ensin että pääsee helpolla (turbon voiteluputki tai vastaavaa) mutta se öljyhän tulee kannen välistä?! Kansiremontti tehty kuulemma noin 10tkm sitten, mikä on mennyt pipariksi? Kiristin ensihätään kansipultteja ja turbon puoleiset pikkupultit olivat kyllä mielestäni melko löysään kiristetty, onko siellä nyt vääränlainen pahvi, väärin kiristetty, lohko halki, kansi halki. vai mikä piru, no kohta se selviää
Mitä eroavaisuuksia näiden kansipahveissa on, kun autodocilta katselin niin ainakin kolmea erillaisilla aukoilla on tarjolla?
Moottori siis tuo VM motori 2.5TDic auto on -98 vuoden

Vähän huonolla pidolla ollut kun kaikenlaisia virityksiä autoon tehty, on sikamassaa, sulaneita sulakkeita ja surrattuja johtoliitoksia. öljynpainemittari ei toimi, yms renkaita oli yritetty tasapainottaa lasikuulilla mutta täristi &%"½ 80kmh jälkeen

[JAMANT]

Kansitiivisteen läpi ei oo yhtään öljykanavaa, työntötangot on ontot ja voitelee yläpäänsä sieltä ja keinut saa öljyputkea pitkin joka kannelle oman öljynsä, jos kansitiivisteen välistä/kansien välistä vuotaa, niin venttiilikopan tiiviste yms rikki (kaikkia tarvittavia kansien irroitukseen/kiinnitykseen löytyy toistaiseksi, kun multa loppuu, joko en tilaa varastoon tai tehdas ei toimita enää (ei kannata varastoida enää mitään 2000 vuosimallia vanhempaa, kun ei oo kysyntää, on kanta suomessa jo sen verran pieni)...

[timpson]

Siinä venttiilikopan vieressä imusarjan puolella on kannen tasossa öljyputki jota pitkin öljy tulee kansiin. Kato se ensin, siinä on joka kannelle oma lähtö banjopultilla ja kupariprikat välissä. Niinku Jamant tuossa edellä totesi niin öljyä ei oikeestaan voi vuotaa muualta ku venttiilikopan tiivisteestä tai tuosta öljyputkesta.
Kansia ei kannata irrottaa jos ei oo pakko. = jos nesteet pysyy sisällä niin älä aukase. Kansipahveja oli joskus historian alkuhämärissä joka pytylle oma, sitte tuli yhtenäinen tiiviste joita on kolmea eri paksuutta.

-Timppa

[JAMANT]

Tuon näköinen se öljyputki: https://www.jamant.fi/fi/tuote/2467696- ... m22282547f

[JHa]

Kiitos erittäin paljon vastauksista! Joo eipä tuotakaan tiennyt kun ei tämmöistä moottoria ole aikaisemmin ollut.
Syyllinen taitaa olla venttiilikopantiiviste, oli revenny ja koitettu paikata silikoonilla, juuri tuosta sylinterien välistä kannenpultin kohdalta, ei osannut tuohon aikaisemmin kiinnittää huomiota kun koppa oli irti.

[JAMANT]

Venttilikopan tiiviste, kun hehkut suuttimen yläpuolella: https://www.jamant.fi/fi/tuote/2466976- ... m23032245h

ja vastaava tiiviste, kun hehkut on suuttimien alla: https://www.jamant.fi/fi/tuote/2466476- ... m23032145i

[geomanno]

Itselläni tuli vastaan kesän kynnyksellä vastaava Jeep xj 2.5d. Mittarissa 308 tkm. Laitos oli seisonut vuosikymmenen omenapuun katveessa. Pitkän käynnistysrupeaman tuloksena lähti ontuen tulille. Kävi kuitenkin 3-pytyllä. Yksi sylinteri toimi papattaen vain huonosti imuventtiilin kautta. Pakoventtiili oli täysin jumissa. Pata oli otettava yläkoneesta vaan ensin auki. Kaiketi perussyyksi osoittautui tukkeutunut öljynkierto. Seurauksena keinuvipujen laakeroinnit finaalissa. Tähän yksityikohtaan liittyen ja maailmalta uusien etsimisen jälkeen yllättäen ainoat sopivasti oikeat löytyivät kotimaasta. Samoin tarpeelliset työntötangot. Johonkin toiseen koneeseen sopivia toki tuli vastaan eri mitoilla. Eksoottisia varaosia mitä ei näköjään outo löydä tavanomaisista hankintapaikoista reilun 20 vuoden nettikauppaostamisen kokemuksella(yleiset myyntifoorumit).

Etukammiot olivat vielä paikallaan ja kannet ilman boreita. Silmääni pisti erkoinen teräskatko kolmen kansilävityksen (venat, hehku) välissä. Äkkiä ei ymmärrä miksi alumiinivaluun on upotettu terästä. Kyse on kuitenkin kaiketi kuumakeskiön liikuntasaumasta. Alumiini laajenee enemmän eikä teräs sitä voi rikkoa pienemmän turpoaman vuoksi. Viittaa siihen, että koneen täytyy olla tarkka kuitenkin käyntilämmöstään tarkka (matala termarin aukeamislämpötila ja iso jäähdytysnestetilavuus).
Tai on nopeasti ongelmis.

Xj oli ollut ennen vuosikymmenen parkkia remontissa n.v. 2010 jollakin maitsemattomalla autopajalla, mutta jotakin oli maaliin pääsemisestä puuttunut. Remonttiyritys osoitti, että hätäisen urakkapajan ei kannata alkaa opettelemaan tämän tyyppisen koneen korjausta. Korjausmenetelmillä ja osilla oli saatu vahinkona tukittua nokkakeinun öljykanava, koska liian iso pultti esti öljyn nousun 4-sylinterin nokkakeinulle. Pultteja ei voi vaihtaa mihin vain sopivaan. Kuiva nokka söi ittsensä ruvelle. 4-sylinterin lifterit eivät enää toimineet. Jumittivat lujasti lohkossa lifterikuiluunsa ja halkesivat. Soittelin foorumin asiantuntijalle ja niillä nevoilla sain pudotettua pienellä kovistelulla lifterit nokkakuiluun ja edelleen alakautta veks. Kiitokset ratkaisevista neuvoista. Ei ole aikaisemmin tullut näin vahvaa ja laaduksta jakopäätä rattailttaan ja laakeroinniltaan mitä tässä tyypissä on. Vertailuna volvon ja vw:n diesel koneet. Venttiilit mitä löysin yleisesti maailmalta olivat Alfan td koneista sopivia.

Kone kasaan ja tulille. Käy nätisti raksuttaen, kuten tämän ikäiset työntötankokoneet käy.

Johtopäätös: kannattaa vaihtaa tähän moottorimalliin usein öljyt, pitää koneen lämmöt tasaisena ja varmistua, että öljy kiertää nokkakeinujen kautta ontoille työntötangoille ja liftereille.
Erilainen konekonstruktio, mutta ei mitenkään heikko tai laaduton totetus.


Geomanno

[JAMANT]

Alfan oli sopivat, koska sama akonetta on käytetty Alfassa, niitä on ainakin kolme suomessa sillä koneella, Yksi omistaja tän osas kertoa, kun oli itsellään ollut niistä Alfoista kaksi...

Samaa konetta on käytetty Scorpiossa, Land Cruiserissa, UAZissa ja Opel Fronterassa (yhden vuoden malli)...

[geomanno]

Näin noviisina katselin youtubesta kannenasennuksen ohjevideon (Ajusa) missä kannet asennettiin yksittäin lohkolle asetetun yhtenäisen kansipahvin päälle. Kokeilin tuota tapaa. Havaitsin ennen kansipulttien asennusta, että ongelmaksi tulee kansien kiinnittämisen jälkeen imu-ja pakosarjojen vaakapinnapulttien ja pakosarjan pystypinnapulttien ristikkäinen sovittaminen ja ei ole tilaa sovittaa. Sen jälkeen vielä 3-sylinterin sarjojen muttereiden kinkkinen kiristys. Oli amatöörille liikaa näppäryyttä vaativa asennustapa.

Vanhojen traktorin koneita korjanneita joskus sivusta seuranneena niputin kannet lattialla valmiiksi pako-ja imusarjoihin paketiksi kiinni siten, että neet hivenen liikkuivat. Saa silloin vielä kannenpultit vaivatta kiristettyä momenttiin. Paketti on sitten yksinkertainen laittaa suoraan ylhäältäpäin turbon laipan kolmipisteeseen ja mutterit väliin ennen lohkolle laskua. Muutoin kuparimutterit ei sovi enää pinnapulttien ja turbon laipan mutkan väliin.

Paketti toki painaa hivenen asentajalle, mutta kansipaketti menee automatic kohdilleen kansipahvin kanssa, kun katkaisee pari vanhaa kannatonta pulttia ohjaimeksi. Kannenpultit 1. Kierroksen kirroihin ja sarjat muodollinen sarjojen muttereiden loppukiristykseen. Ei vie liikoja aikoja amatöörin turatessa niiden ahtaissa paikoissa olevien muutaman sarjapultin kanssa. Toki jokainen teköö mallillansa kun lopputuloksena kone rokkaa.

Oman kokemukseni mukaan tuo boschin vp 37 syöttöpumppu on todella varma ja huoleton. Volvon tdi versioissa remmivetoisena on kestänyt avaamattomana omassa vollessa jo 700 tkm. Rasvatuilla rattailla arvioin kestävän ongelmitta tehtaalta valmiiden pataan asti.Toki suodattimet tulee vaihtaa ajallaan.

[Tracker]

Yli seitsemän vuoden kokemuksella Jeep 1999 2.5 TDI moottorista kannan korteni kekoon toisaalta myös vuosikymmenien muiden merkkien bensa/diesel koneista seuraavasti:

Muutamissa bensa-, diesel- ja mp moottoreissa olen korjannut kansien painevuodot vesitilaan bilteman jäähdyttimenpaikkanesteellä joka on vihreää eikä näy jäähdytysnesteessä, mutta hoitaa hommansa hienosti. Jos neste on ruosteen ruskeaa niin muita paikkausaineita on syytä epäillä ja vesitila on pestävä ja neste vaihettava ettei sekoitu keskenään.

Humputtava tyhjäkäynti on melko yleistä 2.5 TDI koneessa, Grang Voyagerissa aiemmin, mutta sen olen saanut poistettua kaadettuani lähes tyhjään tankkiin pullollisen motox merkkistä dieselsuuttimien puhdistusainetta. Siisti käynti on aikaansaatu noin vuodeksi kerrallaan. Ajelen pintakaasulla V8 vääntöjen takia liian usein.

Öljynä on 4 L Delvac plus hieman juoksevampaa loput 2,7 litraa. Vaihtoväli on ollut vuosi tai kaksi.

Jeep 2.5 TDI on ajettu 445 thkm ja on toistaiseksi toiminut mainiosti, vaikka ottikin alkuun paineita jäähdytysjörjestelmään. Kannet siihen on kuulemma uusittu 250 thkm kohdalla.

Suosittelen mallia.

[geomanno]

Olen nyt ajellut viimeisen vuoden aikana n.6000km xj 2.5 tdi käyttökunnostusremontin jälkeen. Pääasiassa ajo on ollut harrastepohjalta tapahtuvaa hupia. Vaikka moottorin alakerta on todella harva sylinteriryhmästään niin hämmästyksekseni laitos käynnistyi normi hehkutuksella vaivatta -15 c pakkasissa. Kannet on peruskorjattu (uudet imuventtiilit ja ohjuriholkit), yhteen kanteen korkanneet keinunokkien kiinnityspultit korjattu teräksisillä sisäkieteillä jotka ovat toistaiseksi pysyneet kireesti paikallan. Eli kannet ovat ainakin vielä tiiviit. Öljynpaineet kylmänä tyhjäkäynnillä 4-5 kg lämpötilasta riippuen, ajossa kieeroksilla 3 kg luokkaa ja tyhjäkäynnillä 1,5kg täysin lämpimänä.

Yleistä:
Erikoista, että auto on koristaan korvakuulolla n. 80-100 km/h vauhdissa, yllättävän hiljainen, verraten vanhaan tdi volvoon tai jopa mb c250 cdi 4- maticiin. Kori ei suhise ajoviimasta juuri mitään. Perään kun laittoi uudet timkenit (poskilaakerit) niin vollotuskin pieneni merkittävästi.pienen(pinioni) ja ison vetopyörän (ring gear) välys 0,29 jäi liia suureksi, lisää ääntä. Kaikki ne halvat tarviketiivisteet mitä erehdyin laittamaan esim. Venttiilikopan väliin oli pakko vaihtaa tihkuvien öljyvuotojen vuoksi arvokkaampiin ja materiaaliltaan parempiin. Silikonipohjaiset eivät pitäneet näin ohuilla tiivistepinnoilla lainkaan. Puhdistin pinnat asetonilla ja kuivuivivat vuorokauden ja pultit momentiltaan vielä ihan tappiin.. vuotivat silti. Laatu tiivisteellä ollut täysin kuiva myöhemmin ja maltillisilla momenteilla. Pinnat silti naarmuttomat ja sileät. Perusyy on voimakas alakerran ohipuhallus (315 tkm ajettu), joka painaaöljysumun heikommista tiivistemateriaaleista läpi. Laitoin catch canin moottorin huohotin paineen ja mahdollisen huohotin sumun kerääjäksi estämään kuumana tai jäätymistilanteessa öljyryntäyksen mahdollisuuden, mitä vielä harva kone lisää muutoinkin.

Ainoat peruskorjauksen jälkeiset ongelmat on olleet kaikki taso- tai akselitiivisteiden vuodot. Näistä sekä ajovalojen korkeussäädön puuttumisen vuoksi sain katsastuksessa hylkypäätöksen. Pitää alkaa vaan kaiketi rakentamaan ajovalojen korkeussäätömekanismia, jota ei ole ollut autossa mitenkään havaittavissa. Mahdollisesti edeltjä on poistanut kaikki siihen liittyvän varustelun, johdot, liittimet, säätömoottorit ja umpiot. Saamani ohjeistuksen mukaan tällaiset tulee olla kaikissa 1.11998 jälkeen EU- alueella rekisteröidyissä autoissa. Työllistävä vaikutus saada harrasteauto leimattua hyväksytysti.

[JAMANT]

MIstäs tuollainen päivämäärä ajovalojen korkeudensäätöön on saatu, oikea päivämäärä on (jos nyt lomalta kirjoitellen muistan) 15.06.1995 lähtien ja koskettaa vain EU-markkinoille tehtyjä autoja, jenkki ja aasia ja afrikan markkinoille tehtyjä ei kosketa.... Tarkistan päivämäärän, kun olen töissä....

[geomanno]

Kyseessä on katsurin suullinen tulkinta valojenkorkeussäätöä koskevasta EU asetuksesta. Tekoälyn mukaan 1.10.1998 tuli voimaan ajovalojen säätöä koskeva EU- direktiivi, mutta se koski automaattisäätöä kaasupurkausvaloille. Näin ollen juurikin oikea normi, joka koski EU- alueelle rekiströityjä normi halogeeni valojen manuaalista säätövaatimusta oli astunut voimaan jo 15.6.1995, joten Jamantin tieto asiassa on oikea. Eli näiden perusteella lopputulos on se, että joutunen tekemään ajovalojen korkeussäätösysteemin autoon (rek. 1.7.1999), mikä on katsastettu lukuisia kertoja 2001-2014 (välissä 10 vuoden lepo) ja uudelleen herätettynä 2025. Missään vaiheessa, eikä viimekään vuonna, ole kirjauksia säilyneissä dokumenteissa ajovalojen korkeussäädön toimimattomuudesta.

Vuonna 2026 kävi sitten käry syynissä. Eivät olleet aikaisemmat kypsänä sivuun siirretyt eikä nykyiset ajovaloumpiotkaan sellaiset, että mekanismi edes mahtuisi lampun pesään tai perään, vaatinee ainakin kätilötason sovituksen jos mahtuu, ei siistejä liittimiä, mutta ohjaamon keskipanelin alareunassa on sen näköinen liukusäädin mikä viittaa siihen, että on mahdollisesti ollut korkeussäätö. Siksi oletettavasti pomppas. Säätimen takana ei ole kiinni johtoja, mutta kyse on karvalakkiversiosta, jota ohiossa kutsutaan hieman kuvaavammin, missä kaikki on täysin manuaalista. Sähköjohtosarja sisltää siksi pitkin autoa useita vapaina roikkuvia ja tarpeettomia liittimiä. On mahdollista, että lukuisista vapaista liitinpäistä voinee löytyä ohjausyhteys ajovalojen taakse. Vaatii taas mittailua. Valojen korkeus ja kuvio ovat kyllä muutoin ok.